Latojen mystiikka kiehtoo minua



Minua ovat aina puhutelleet vanhat ladot. Niissä on mielestäni aitoa yhteisöllistä suomalaishenkeä ja rehellistä vahvuutta, mikä on suurelta osin kadonnut nyky-yhteiskunnan myötä. Latojen tarinat ovat moninaiset Ne ovat palvelleet sukupolvesta toiseen antaen suojaa ja kaunistaen maisemaa, josta voimme vieläkin nauttia. Edelleen ne hoitavat tehtäviään samalla lujuudella kuin 100 vuotta sitten. 

Ladot tarjoavat myös levähdyspaikan. Ne henkivät hyvää energiaa, joka saa ihmisen pysähtymään, rauhoittumaan ja juurtumaan. Ladon sisällä on oma maailmansa, jollaista ei löydä mistään muualta. Sisään astuessaan astuu aikakuplaan, jossa voi aistia menneen ja olevan. Se on aisteja avaava kokemus, joka vahvistaa mieltä ja rentouttaa kehoa. Ladossa läsnäolo vahvistuu ja oma sisäinen maailma aukeaa.

Minulle tulee ladoista mieleen myös mustavalkoisten suomielokuvien sykähdyttävimmät kohtaukset. Rakkaus ja epätoivo on esitetty heinälatomystiikan avulla vuosikymmenien ajan. Se saa miettimään mitä kaikkea ladoissa onkaan tapahtunut ja mitä ne merkitsevätkään minua vanhemmille sukupolville.

Ei kommentteja