Näytetään tekstit, joissa on tunniste kiitollisuus. Näytä kaikki tekstit

Hämärän hyssyssä on hyvä viettää hiljaiseloa



Hiljaiselo. Sitä olen pitänyt tarkoituksella marsupoikamme kuoleman jälkeen. Se tekee ihmiselle välillä hyvää. Kun on surun aika, on sille annettava tilaa. Silloin voi rauhoittua, olla läsnä itselleen ja käydä läpi sitä yhteistä, jonka sai kokea yhdessä. Lempeästi katsoa yhteisiä vuosia - itkeä, nauraa, painaa sydämeen muistoina, kaipauksena, rakkautena.

Näin itsenäisyyspäivänä muistan myös omia isovanhempia kiitollisena. Heidän aikansa ja elämänkokemukensa olivat hyvin erilaisia ja kaikessa inhimillisyydessään kuitenkin hyvin samanlaisia; iloa, surua, odotuksia, kaipausta, toivoa, rakkautta. Maailma muuttui heidän elinaikanaan agraariyhteiskunnasta tietoyhteiskunnaksi. Kehityskaari, jonka pyörteissä on menty eteenpäin. Välillä varmasti päätä huimaten, silti varmoin askelin.

Näitä muistellessa hämäränhyssyssä sydämessä on lämmin olo. Elämä on tässä ja nyt, ja mennyt elää sisälläni tänäänkin.

Elämän hauraus


Parin viime viikon aikana rakas marsumme on muuttunut vanhukseksi. Askel on hutera ja kehon hauraus on silmin nähtävissä. Se koskettaa syvältä. Tuon pienen perheenjäsenen elonpäivät ovat enemmän takanapäin kuin edessä. Elämänhalu sykkii onneksi tuossa pienessä olennossa syvällä ja mieli on virkeä. Huomaan olevani kiitollinen joka aamusta nähdessäni kujertajapoikamme pesässään. Ilolla tervehdimme toinen toistamme. Monta sielua lämmittävää hetkeä ehdimme jakaa iltaan mennessä.

Tulen äärellä tämä elämän hauraus pysähdyttää. Se nostaa myös mieleen omat isovanhemmat. Muistan, kuinka ensimmäisen kerran pysähdyin ajattelemaan elämän haurautta ja väliaikaisuutta mummoni viimeisinä aikoina. Kuinka hän olikaan pieni, hauras ja jotenkin jo jossain toisaalla. Nuorelle aikuiselle se oli puhuttelevaa ja samalla pelottavaa. Mihin tuo läheinen oli matkalla?

Elämän hauraus hiljentää ja saa sielun värisemään. Se herättää tunteen, että olemme osa jotain suurempaa, ajatonta kokonaisuutta. Sen äärellä kauniit jaetut hetket heräävät sisälläni eloon ja kiitollisuus täyttää sydämen haikeuden keskellä.