Veden äärellä

Olen aina pitänyt olla veden äärellä. Se rauhoittaa solinallaan, liplatuksellaan, samoin rantahiekkaa hyväilevillä aaltojen huokaisuillaan. Veden ja hiekan leikkiä katsellessa mieli ja keho rentoutuu. 

Rantahiekkaan painetuissa jalanjäljissä on jotain maagista. Valokuvassa ne heräävät eloon. Se hetki, kun painaa jalat rantahiekkaan, vie lapsuuteen. Rantahietikon lämpö, veden herkkä kosketus iholla ja tuon hetken ajattomuus. Se kiehtoo yhä uudelleen ja uudelleen. 

Islanti - monien ilmeiden ihmemaa

Islanti on monien ilmeiden maa. Ääni- ja tuoksumaisemia on myös hyvin erilaisia. Maisemat vaihtuvat silmien edessä karusta kuumaisemasta pikkuhiljaa vehreäksi vihreyden ylistykseksi. Lampaat ja joenuomat seuraavat läpi maan, samoin hevoset. ja vesiputoukset eri kokoluokissa. Välillä upeat maisemat saavat jopa aikaan visuaalisen ähkyn.

Tunnelmat vievät myös omaan sisäiseen maailmaan ja herättävät monenlaisia tunteita. Raikas puhurinen merituuli, jossa tuuli vihelsi korvissa ja meren rantaan iskeytyvät aallot aivan kuin hetken leikittelivät rantakivillä vaahtona, kunnes hyökkäsivät pauhaten kimppuun kuin saalistava hyeenalauma. Jääjärven kylmyys huokui iholle ja sininen hiljaisuus hiveli sielua. Tuolla lintujen outo surumielinen laulu riipi sydäntä. Ja jäälohkareen hajoaminen loi kaiun, joka soi jokapuolella. 

Vuoristo salpasi hengen kauneudellaan vesiputousten ja solisevien jokien tervehtiessä kiharaisen hiekkatien mutkitellessa vuoren rinteitä ylös ja alas, välillä käyden kanjonin reunaa kuin näyttääkseen miten suuren äärellä pieni ihminen on. Ja sitten nuo kiviaavikkojen maisemat. Vetivät sanattomaksi mustine vuorineen ja Viikinkihautamuistokasoineen. Vain tuuli ulvoi korvissa nostaen ihon kananlihalle kylmyydellään. 

Vulkaanisten ihmeiden löyhkä... Se säilyy hajumuistissa pitkään. Silti Geysirin purkautuminen tuotti käsittämättömän kutkuttavan ilon sisälläni. Se hetki oli lyhyt tussahdus ja sen jälkeen sai ihailla tuon tulikuuman veden sinistä iäisyyttä. Geysiriäkin pahempi hajumuistiin syöpynyt kokemus oli mutakentän pistävä, pökerryttävä haju, jota ei voi sanoin kuvata. Senkin kesti ihaillessa tuota kuumaiseman väri-ilottelua.

Islanti. Huikea maa äänineen, muuttuvine maisemineen ja ystävällisine ihmisineen. Yksi saari tarjoten elämyksiä häkellykseen saakka. Minulle tämä "autolla ympäri saaren" -reissu oli yksi sykähdyttävimmistä matkoista ikinä. Tätä iloa lisäsi matkan teko oman esikoisen kanssa kahden. Äiti-tytär -reissu näissä maisemissa oli matka yhteiseen elämään, kummankin omiin sisäisiin ulottuvuuksiin ja maailman kauneuteen. Elämä on kaunis <3

Reykjavik tarjosi lopuksi kaupunkimaisemaa, värikkäitä näkymiä keskustassa ja rentoa menoa ihmisen kokoisessa pääkaungissa.

Rennosti kesäkelissä

Koirakin on kesällä kuin uudestisyntynyt. Lämmittelee jo vanhuuden jäykistämiä jäseniään auringon hellässä hyväilyssä. Antaa luonnon hoitaa itseään kaikessa rauhassa. Nauttien. Ei ajattele olevan jo elokuu, on vaan. Unessa on vielä nuori tassujen touhukkaasta tärinästä päätellen. 

Hetki pienen tytön elämää

Eläminen hetkessä on tasapainoisen elämisen edellytys. Lapsi osaa sen luonnostaan. Pääsin tuohon kauniiseen hetkeen kiinni eilen leikkipuistossa. Lähtiessämme koko hiekka oli täynnä pienillä sormilla tehtyjä taideteoksia, joista jokaisesta keskustelimme tärkeinä asioina. Onni oli läsnä joka hetkessä.